SNCM
SNCM

SNCM

notion image
logo
Alus
logo
Alkanut
logo
Tyyppi
logo
Alus
logo
Alkanut
logo
Päättynyt
logo
Tyyppi
2008
omistus
page icon

Tietoa varustamosta

SNCM (Société nationale maritime Corse-Méditerranée) oli ranskalainen varustamo, joka liikennöi Ranskan etelärannikolta Korsikalle, Sardinialle, Algeriaan ja Tunisiaan. Yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 2014, ja sen seuraajaksi perustettiin Corsica Linea.

Nousu

Suurvarustamot Compagnie générale transatlantique ja Compagnie de navigation mixte yhdistivät Välimeren-toimintonsa vuonna 1969 ja perustivat CGTM-varustamon (Compagnie générale transméditerranéenne). CGMT liikennöi Ranskasta muun muassa Korsikalle ja Pohjois-Afrikkaan.
Öljykriisin myötä Korsikan-liikenne ajautui ongelmiin 1970-luvulla, ja ratkaisuksi Ranskan hallitus presidentti Valéry Giscard d’Estaingin ja pääministeri Jacques Chiracin johdolla päättivät kansallistaa CGTM:n vuonna 1976. Tarkoituksena oli taata Korsikan yhteenkuuluvuus Ranskan kanssa. Lipunmyynnissä ja hinnoittelussa otettiin mallia rautatieyhtiö SNCF:stä, josta tehtiin myös varustamon osakas. Varustamon uudeksi nimeksi tuli SNCM. Samalla SNCM:lle myönnettiin monopoli Marseillen ja Korsikan väliseen liikenteeseen 25 vuodeksi.

Tuho

Vuonna 2000 SNCM kuljetti yli 80 prosenttia Korsikan ja Manner-Ranskan välisistä matkustajista. SNCM:n monopoli loppui vuonna 2001, ja Marseillen ja Korsikan välinen liikenne kilpailutettiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. SNCM oli lopulta tarjouskilpailun ainoa osallistuja.
2000-luvun alussa Manner-Ranskan ja Korsikan välisen liikenteen kysyntä kasvoi, mutta SNCM:n matkustajamäärä pieneni. Sen sijaan yksityisomisteinen Corsica Ferries, joka oli alkanut liikennöidä Korsikalle Nizzasta 1996 ja Toulonista 1999, kasvatti matkustajamääräänsä ja panosti uusiin aluksiin. Vuonna 2004 Corsica Ferries kuljetti Korsikan ja Ranskan välillä jo enemmän matkustajia kuin SNCM.
Corsica Ferriesin alukset oli rekisteröity Italian lipun alle, minkä ansiosta varustamo saattoi palkata ulkomaista työvoimaa. SNCM puolestaan joutui neuvottelemaan kommunistijohtoisen CGT-ammattiliiton kanssa, ja neuvottelut johtivat usein lakkoihin. SNCM:n työntekijöillä oli vuodessa viisi kuukautta työaikaa ja seitsemän kuukautta palkallista lomaa, minkä lisäksi eläkeikä oli laskettu 50 vuoteen. Samalla korsikalaisten separatistien ammattiliitto STC vaati SNCM:ää maksamaan Korsikalla asuville korkeampaa palkkaa sekä suosimaan korsikalaisia rekrytoinneissa.
Valtio puolestaan ohjasi SNCM:ää tilaamaan aluksia ranskalaisilta telakoilta, mikä oli varustamolle epäedullista. Seurauksena SNCM:n menot kasvoivat tulojen pienentyessä. SNCM haki kasvua avaamalla uusia reittejä Ranskan ja Pohjois-Afrikan välillä, myi aluksia ja sai kymmeniä miljoonia euroja vuodessa ylimääräistä tukea valtiolta, mutta teki silti tappiota.
SNCM:n työntekijöitä lakossa
SNCM:n työntekijöitä lakossa
Ongelmien jatkuessa ja EU:n puuttuessa julkiseen tukeen valtio päätti yksityistää SNCM:n vuonna 2005. Ammattiliitot STC ja ja CTG ryhtyivät lakkoon ja mellakoihin Marseillen ja Bastian satamissa. 27.9.2005 STC:n jäsenet kaappasivat SNCM:n Pascal Paolin Marseillen satamasta ja ajoivat sen Bastian sataman edustalle. Ranskan laivaston ja poliisin erikoisjoukot ottivat Pascal Paolin haltuunsa helikoptereista käsin, minkä jälkeen se ajettiin Toulonin sotasatamaan laivaston saattamana. Kaapparit tuomittiin 30 vuodeksi vankilaan.
STC-ammattiliittolaisten kaappaama Pascal Paoli Bastian edustalla syyskuussa 2005
STC-ammattiliittolaisten kaappaama Pascal Paoli Bastian edustalla syyskuussa 2005
Keväällä 2006 valtio myi enemmistön SNCM:stä. Vuodesta 2008 alkaen suurin omistaja oli Veolia Transport 66 prosentin osuudella. Valtiolle jäi 25 prosentin osuus ja työntekijöille 9 prosenttia. SNCM kuljetti enää vain noin kolmanneksen matkustajista Ranskan ja Korsikan välillä.
Yöllä 27.10.2012 SNCM:n lippulaiva Napoléon Bonaparte irtosi kovassa myrskyssä laiturista Marseillen satamasta, ajelehti vapaana ja törmäsi laituriin voimalla, joka aiheutti yli 30-metrisen halkeaman. Alus alkoi täyttyä vedellä ja upota, mutta se saatiin osin tuettua, jolloin vain aluksen perä vajosi satama-altaan pohjaan.
Napoléon Bonaparte Marseillen satamassa onnettomuutensa jälkeen
Napoléon Bonaparte Marseillen satamassa onnettomuutensa jälkeen
Napoléon Bonaparten perä vajosi Marseillen satama-altaan pohjaan.
Napoléon Bonaparten perä vajosi Marseillen satama-altaan pohjaan.
Vuonna 2013 Euroopan komissio määräsi SNCM:n palauttamaan yhteensä 440 miljoonaa euroa Ranskan valtiolta ja Korsikan alueelta saamiaan tukia, jotka katsottiin laittomiksi. Varustamo joutui perumaan lähtöjä, keskeyttämään rahtauksia ja myymään lippulaivansa Napoléon Bonaparten, jonka korjauksiin ei jäänyt rahaa.
Vuonna 2014 SNCM:llä oli 8 laivaa ja 2600 työntekijää, kun taas kilpailevalla Corsica Ferriesillä oli 12 laivaa ja vain 1000 työntekijää, ja yhtiö teki jatkuvasti tappiota. Enemmistöomistaja Veolia Transdev suunnitteli yrityssaneerausta ja irtisanomisia, mihin ammattiliitot vastasivat useiden viikkojen lakoilla. Kesällä 2014 liikenne Korsikalle keskeytyi lakon takia 17 päiväksi, mikä haittasi yhtiön tulosta huomattavasti.
SNCM hakeutui konkurssiin marraskuussa 2014. Yhtiö asetettiin myyntiin, ja tammikuussa 2016 sen osti korsikalainen liikemies Patrick Rocca. Rocca myi yhtiön huhtikuussa 2016 korsikalaisten yritysten yhteenliittymälle, ja uudeksi nimeksi valittiin Corsica Linea.