Splitin sisarukset – Itämeren hyödyllisimmät laivat

Splitin sisarukset – Itämeren hyödyllisimmät laivat

Neljä Splitin sisarusta ovat jättäneet jälkensä Itämerelle niiden melkein 40-vuotisen uran aikana. Suurten matkustaja-autolauttojen tilaaminen levottomasta Jugoslaviasta oli suuri riski laivat tilanneille Viking Linelle ja Eurowaylle.

1. Esittelyssä – Splitin sisarukset

Splitin sisarukset – splittarit – ovat neljä matkustaja-autolauttaa, jotka ovat aloittaneet liikenteensä Itämerellä 1980–1990-lukujen taitteessa. Alusluokka on saanut lempinimensä Kroatian Splitistä ja siellä sijaitsevasta Brodosplitin telakasta, jossa alukset rakennettiin.
Vaikka alukset tilasi kaksi eri varustamoa eikä yksikään niistä ole alkuperäisen tilaajansa omistuksessa, sisarusten ulkonäkö erottuu edelleen joukosta, ja suunnittelun perusratkaisut ovat pysyneet pitkälti samana.

Sisarukset lyhyesti

notion image
Amorella (nykyinen Mega Victoria) valmistui aluksista ensimmäisenä Viking Linen Turku–Maarianhamina–Tukholma-linjalle vuonna 1988. Se on nykyään Välimerellä Corsica Ferries Sardinia Ferriesin liikenteessä.
 
notion image
Nykyinen Isabelle X (1989) on alusluokan toinen sisarus. Viking Linella pitkään pysynyt Isabella myytiin Tallinkille vuonna 2013, kun Viking Grace korvasi sen Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitillä. Nyt alus on Bridgemansin majoituslaiva.
notion image
Gabriella (1992) on viimeinen Splitin sisaruksista, joka on Viking Linen laivastossa, mutta sekin on ostettu käytettynä. Alus valmistui Euroway-varustamon Malmö–Travemünde–Lyypekki-reitille Frans Suell -nimisenä. Vuodesta 1997 se on ollut Viking Linen Helsinki–Tukholma-liikenteessä.
 
notion image
 
Nordic Crown (1994) on sarjan kuopus. Se tilattiin Eurowaylle Frans Kockum -nimisenä. Varustamo ei taloudellisten ongelmiensa sekä aluksen toimituksen viivästymisen vuoksi voinut ottaa alusta vastaan. Alus siirtyi DFDS:n liikenteeseen ja on siitä lähtien liikennöinyt Oslon ja Kööpenhaminan välillä. Nyt aluksen omistaa Rederi AB Gotland.
 

2. Alusten tilaaminen ja toimittaminen

Lilla syrran

1980–1990-luvulla Itämeren varustamoiden kilpailu oli poikkeuksellisen kovaa. Maailman suurimman autolautan ennätyksen päihitti muutaman vuoden välein joko Viking Line tai Silja Line.
Elettiin vuotta 1984. Mariella, siihenastisen historian suurin autolautta ja Viking Linen osakasvarustamo SF Linen lippulaiva, oli juuri laskettu vesille mutta yhä rakenteilla. Vallankumouksellinen Mariella vakiinnutti monet nykyisten matkustaja-autolauttojen suunnittelukäytännöt sekä risteilylautan nykyisen konseptin, joka toimi pohjana myös Viking Linen tuleville aluksille.
Mariellaa suunnitellessaan SF Line oli samaan aikaan alkanut työstää pikkusisko-nimistä projektia. Silja Linen Svea ja Wellamo uhkasivat puskea Viking Linen kokonaan ulos Turun, Naantalin, Ahvenanmaan ja Tukholman välisestä liikenteestä. Tarvittiin uusia, kookkaampia ja ylellisempiä laivoja, jotka palvelevat erityisesti risteilymatkustajia.
Uutuuttaan hohtava Wellamo (vasemmalla takana) päihitti perinteisemmän Rosellan erityisesti risteilymatkustajien suosiossa.
Uutuuttaan hohtava Wellamo (vasemmalla takana) päihitti perinteisemmän Rosellan erityisesti risteilymatkustajien suosiossa.
Lokakuussa Lilla syrranin pohja esiteltiin kymmenille telakoille, muun muassa Wärtsilälle ja ruotsalaiselle Kockumsille. Katse oli samalla myös kauempana: japanilaisilta ja korealaisilta telakoilta pyydettiin tarjouksia, mutta ne eivät kiinnostuneet. 14.5.1985 SF Line sai aikaan aiesopimuksen uuden laivan rakentamisesta ranskalaisen Chantiers de l’Atlantique -telakan kanssa.
Rakentamisen aloittaminen edellytti rahoitusta Suomen Pankilta. Rahoitusta ei kuitenkaan myönnetty ajoissa, ja aiesopimus raukesi. Telakka teki uuden sopimuksen toisen varustamon kanssa eikä siksi pystynyt ottamaan Lilla syrrania rakennettavakseen. Neuvottelut jatkuivat muiden telakoiden kanssa.
Lopulta valinnan ratkaisivat henkilösuhteet. SF Linen toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund oli jo vuonna 1983 tutustunut kroatialaisen Brodosplit-telakan johtajiin ja vakuuttunut heidän ammattitaidostaan. Sopimus rakentamisesta allekirjoitettiin 22. joulukuuta 1985. Optio sisaraluksen rakentamisesta vahvistettiin seuraavana vuonna.

Brodosplit – merta edemmäs kalaan

1980-luvun Jugoslaviassa elettiin hyvin erilaista aikaa. Titon kuoleman jälkeen liittovaltio rakoili liitoksistaan ja hukkui taloudellisiin ongelmiin. Myöhemmin sotarikollisena tunnettu Slobodan Milošević nousi Serbian johtajaksi vuonna 1987. Hajoamissodat olivat nurkan takana.
On sinänsä erikoista, että Eklund todella vakuuttui Brodosplitin ammattitaidosta. Telakalla ei ollut kokemusta saman mittaluokan alusten rakentamisesta, eikä se enää pitkään Splitin sisarusten jälkeen rakentanutkaan vastaavanlaisia aluksia.
Kroatialainen Brodosplit perustettiin jo vuonna 1922. Brodosplit on nykyään Kroatian suurin telakka, joka rakentaa monenlaisia aluksia purjelaivasta konttilaivaan. Sosialistisen Jugoslavian aikana telakka oli luonnollisesti valtion omistuksessa, ja sen osaaminen painottui erityisesti sota-aluksiin ja ruoppaajiin. Brodosplit yksityistettiin vasta vuonna 2013, ja se on nykyään kroatialaisen DIV-teollisuusyhtiön omistuksessa.
Lienee mainitsemisen arvoista, ettei Lilla syrran ollut Viking Linen tai SF Linen ensimmäinen seikkailu Jugoslaviassa. Viking Linella aiemmin liikennöineet Kapella ja Marella valmistuivat vuosina 1967 ja 1970 Brodogradiliste Titovo -telakalta, joka sijaitsee Kraljevican kaupungissa, läntisessä Kroatiassa.
“Alus kastettiin heinäkuussa 1987 Amorellaksi, mutta se sai liikanimen Eventuella. Telakka kärsi muun muassa valuuttapulasta eikä saanut tarpeeksi rakennusmateriaaleja.”
Vaikka aiempaa kokemusta jugoslavialaisista telakoista olikin, Viking Linen uudisrakennuksen toimitus ei sujunut ongelmitta. Alus kastettiin heinäkuussa 1987 Amorellaksi, mutta se sai liikanimen Eventuella. Telakka kärsi muun muassa valuuttapulasta eikä saanut tarpeeksi rakennusmateriaaleja. Lopulta Amorella luovutettiin puoli vuotta myöhässä 28. syyskuuta 1988.
Luovutuksen jälkeen oli moni asia vielä pahasti pielessä: – Se oli ihme, että siltä telakalta tuli laiva. Se oli jo valmiiksi sen näköinen, että olisi ollut pommitukset. Vesihanat oli väärinpäin, kuumasta kylmää ja kylmästä kuumaa, uima-altaasta meni vedet läpi, kommentoi alusta hakemassa ollut Vesa Kuusiaho Ylelle (23.2.2022). Moni ongelma siis jäi Viking Linen kontolle.
Amorella korvasi Turku–Maarianhamina–Tukholma-linjalla Rosellan, joka puolestaan korvasi Turellan Naantali–Maarianhamina–Tukholma-linjalla. Säännöllinen reittiliikenne alkoi 14. lokakuuta 1988.
Luovutuksen yhteydessä oli tarkoitus kastaa ja laskea vesille Amorellan sisaralus Isabella, mutta Amorellan myöhästymisen takia Isabellan kaste ja vesillelasku tapahtui ilman juhlallisuuksia jo 13. elokuuta. Isabella luovutettiin aikataulussa 15. kesäkuuta 1989.
Video preview
Lordan Zafranovićin ohjaama dokumenttielokuva Amorellan rakentamisesta ja toimittamisesta (englanniksi)

Euroway suuntautuu Splitiin

Euroway-varustamon perusti ruotsalainen Sea-Link kilpailemaan matkustaja-autolauttaliikenteessä Travemünden ja Trelleborgin välillä liikennöivää TT-Linea vastaan. Varustamon johtaja Elling Ellingsen arveli, että reitillä olisi samanlaista risteilypotentiaalia kuin Suomen ja Ruotsin välisillä reiteillä. Vuonna 1992 alkoi Euroway-liikenne Malmön ja Travemünden välillä. Myöhemmin reitille lisättiin pysähdykset Lyypekissä ja Kööpenhaminassa. Varustamon taru ei ollut kovin pitkä. Tappiollinen Euroway siirtyi ensin vuonna 1994 Silja Linen vastuulle ja pian loppui kokonaan.
Vuonna 1989 Euroway tilasi Brodosplitiltä kaksi uutta alusta Amorellan ja Isabellan piirustuksilla. Vaikka alukset ovat hyvin samankaltaisia kahden vanhemman sisaruksensa kanssa, niitä muokattiin paremmin soveltuviksi yöliikenteeseen. Seitsemännen kannen keulassa olevan tilavan kahvilan tilalle rakennettiin hyttiosasto, ja erillinen henkilöautokansi korvattiin niin ikään hyteillä. Aluksen yläosassa sijaitsevan konferenssiosaston tilalle rakennettiin luksushyttejä, joista osassa oli parveke.
Frans Suell Kielin kanavassa. Frans Suellin ja Thomas Mannin merkittävin ulkoinen ero Amorellaan ja Isabellaan oli korsteenia koristanut “ritilä”. Ritilä tosin poistettiin Frans Suellista, kun alus siirtyi Viking Linelle.
Frans Suell Kielin kanavassa. Frans Suellin ja Thomas Mannin merkittävin ulkoinen ero Amorellaan ja Isabellaan oli korsteenia koristanut “ritilä”. Ritilä tosin poistettiin Frans Suellista, kun alus siirtyi Viking Linelle.
Uudisrakennusten toimittaminen kuitenkin viivästyi muun muassa Jugoslaviassa alkaneiden sotien takia. Lisäksi Eurowayn omat kannattavuusongelmat painoivat päälle. Varustamo ei pystynyt ottamaan vastaan toista alusta, ja niin Frans Kockum -nimiseksi suunniteltu neljäs Splitin sisar jäi vaille varustajaa.
Keskeneräinen alus sai rakennustöiden valmistumiseen asti väliaikaisen nimen Thomas Mann, minkä jälkeen se siirtyi DFDS:n omistukseen. Alus sai nimen Crown of Scandinavia ja se asetettiin Oslon ja Kööpenhaminan väliselle linjalle, jolla se kulkee tänäkin päivänä.

3. Suunnittelu

SF Line määritteli alusten reunaehdot: haussa oli jo aikaisemmin tilatun Mariellan tapainen perusratkaisu hiukan pienemmässä aluksessa, joka soveltuu paremmin päiväkäyttöön. Alukset paisuivat lopulta lähes Mariellan suuruisiksi. Eurowayn tilaamissa aluksissa tiloja on muokattu sopimaan paremmin yöliikenteeseen.

Ulkoa

notion image
Splitin sisaruksilla on ominainen pyöreä ulkomuoto. Voi ainakin arvella, että ulkopuolen muotoilussa on otettu jonkin verran mallia Siljan Turku–Tukholma-reitillä olleesta Sveasta ja Wellamosta.
Kaikissa sisarissa on muhkea ja pyöreälinjainen keula, jossa superstruktuuri on voimakkaasti viistetty. Kuten aikakauden aluksissa on tapana, Splitin sisarusten superstruktuuri on keulasta korkeampi ja laskeutuu vähitellen perää kohti. Perä on alhaalta sisennetty, tosin nykyään Mega Victoria on aluksista ainoa, johon ei ole jälkikäteen asennettu sponsoneita.

Yleistä yleisistä tiloista

Kaikki neljä alusta noudattavat Mariellasta alkanutta perusratkaisua, jossa yleiset tilat on koottu muutamalle kannelle ja aluksen ravintolat on sijoitettu yhdelle arkadille. Joissain vanhemmissa aluksissa yleisiä tiloja saatettiin esimerkiksi sijoittaa korkeussuunnassa kauas toisistaan tai keskittää aluksen jompaankumpaan päätyyn.
Ylimmän kannen keskivaiheilla on eniten ulkoisia eroavaisuuksia alusten välillä. Konferenssitilat on kaikilla aluksilla ratkaistu samanlaisena laatikkomaisena ulokkeena. Isabelle X:llä konferenssitilojen yläpuolelle on rakennettu jälkikäteen maisemaravintola. Gabriellalla ja Nordic Crownilla sen sijaan on jo rakennusvaiheessa kasvatettu hyttikapasiteettia sijoittamalla aluksen ylellisimmät hytit samaan paikkaan. Hyteissä on parvekkeet.
Kahdessa uudemmassa sisaressa ei ole erillistä henkilöautokantta, vaan tilalle on rakennettu hyttejä. Isabelle X:ään on tehty myös sama muutos vuonna 2004.

Infokansi ja avara keskusaula

Splitin sisarusten eräs tunnusomainen piirre on ollut seitsemännen kannen symmetrinen, vinoneliön muotoinen keskusaula, jonka läheisyydessä aluksen info, myymälät ja kahvilat sijaitsevat. Keskusaula toimii myös tapaamispaikkana.
Viking Line teki aluksiinsa suuria muutoksia 2000-luvulla, jolloin taxfree-myymälää laajennettiin entisen käytävän ja erillisten myymälöiden paikalle. Tällöin keskusaula menetti muotonsa ja tilan alkuperäinen ajatus hälveni. Nordic Crown säästyi pitkään vastaavalta muutokselta, mutta siihenkin toteutettiin samansuuntainen tilaratkaisu myöhemmin.
Crown Seawaysin infoaula kuvattuna keulassa olevasta porrasaulasta päin. Karttapalloveistoksen takana on aluksen suuri myymälä, ja sen vasemmalla puolella sijaitsee kahvila.
Crown Seawaysin infoaula kuvattuna keulassa olevasta porrasaulasta päin. Karttapalloveistoksen takana on aluksen suuri myymälä, ja sen vasemmalla puolella sijaitsee kahvila.

Mega Victoria ja Isabelle X

Mega Victoriassa ja Isabelle X:ssä taxfree-myymälä sijaitsi paapuurin puolella, ja styyrpuurin puolella oli puolestaan pari pienempää myymälää.
Taxfree-myymälä laajeni pienempien myymälöiden paikalle vuonna 2009. Laivan ulkoseinän viereen on tehty käytävä, joka pakonomaisesti yhdistää infoaulan perässä olevaan portaikkoon ja hyttiosastoon. Muutoksen myötä keskusaula on pienentynyt ja menettänyt muotonsa, ja infokansi on muuttunut olemukseltaan sekavaksi.
1988
1988
2009
2009

Gabriella

Gabriellan infokannella oli Eurowayn aikana lukuisia myymälöitä sekä kahvila kahden käytävän varrella, jotka kohtasivat keskusaulassa. Viimeistään vuonna 2008 laivan paapuurin puolella olleet erilliset myymälät oli yhdistetty yhdeksi taxfreeksi. Käytävän toisella puolella oli kahvila, parfymeria ja pieni myymälä.
Seuraavaan vuoteen mennessä tilat yhdistettiin Amorellan ja Isabellan tavoin isoksi taxfreeksi, jota reunustaa kapea ja hämärä läpikulkukäytävä. Kahvila siirrettiin myymälälaajennuksen tieltä 10. kannelle samoihin tiloihin diskon kanssa. Lasten leikkipaikka ja muut laivan palvelut jäivät liian kauaksi uudesta kahvilasta. Kaivattu korjausliike tapahtui vuonna 2016, kun infokannen henkilökunnan ja wc-tilojen uudelleenjärjestelyllä saatiin tilaa uudelle kahvilalle. Uuteen kahvilaan ei kuljeta vanhasta keskusaulasta, vaan porrasaulasta.
1992
1992
2008
2008
2009
2009
Nykyään
Nykyään

Nordic Crown

Nordic Crownin infokansi pysyi pitkään alkuperäisen muotoisena. Aikaisintaan vuoden 2003 jälkeen taxfree-myymälää on laajennettu styyrpuuria kohti, tosin vähemmän kuin muissa aluksissa. Aluksen toiselle reunalle jätettiin kahvila, nyt vain hiukan entistä kapeampana.
Infokansi DFDS:n aikana
Infokansi DFDS:n aikana

Ravintolakansi

Ravintola-arkadi on ollut alun alkaen samanlainen kaikilla sisaruksilla. Vuoden 2016 suuren telakoinnin myötä Gabriellan ravintolakansi on huomattavasti erilainen kuin muiden.

Mega Victoria

Mega Victorian ravintolakannen keskellä oli alun perin pienoisversio infokannen vinoneliön muotoisesta keskusaulasta. Kevyiden muutosten avulla ravintoloiden istumapaikkoja siirrettiin arkadin puolelta toiselle ikkunarivin viereen 2010-luvulla.
1988
1988
2022
2022

Isabelle X

Isabelle X:n tilaratkaisuihin tehtiin Viking Linen aikana muutoksia. Vinoneliön muotoinen aula korvattiin vinottaisella käytävällä, jonka varrelle sijoitettiin aiempaa enemmän ravintoloita.
1989
1989
2009
2009

Gabriella

Gabriellan ravintolakansi pysyi pitkään alkuperäisen mallisena. Vuonna 2016 tehtiin tyylikäs uudistus, kun arkadikäytävää siirrettiin lähemmäs laivan keskiosaa, jotta istumapaikat sijaitsisivat merimaisemien äärellä. Koko ravintolakannen sisustus buffetia lukuun ottamatta uusittiin kokonaan.
2009
2009
Nykyään
Nykyään

Nordic Crown

Nordic Crownin ravintolakannen sisustusta on uusittu perinpohjaisesti, mutta tilaratkaisu vastaa edelleen tarkasti alkuperäistä.
Nordic Crownin (silloisen Crown Seawaysin) ravintolakansi DFDS:n aikana
Nordic Crownin (silloisen Crown Seawaysin) ravintolakansi DFDS:n aikana

Ylädisko

Sisaruksilla on perässä laakea aurinkokansi, jota reunustaa ympyrän muotoinen, kahden kannen korkuinen baari. Alun perin tämä tila on tarkoitettu diskoksi, mutta esimerkiksi Gabriellalla se on toiminut aluksen kahvilana vuosina 2009–2016. Kun tila muutettiin taas musiikkibaariksi vuonna 2016, siitä rakennettiin portaat suoraan alapuolella olevaan yökerhoon.
Sky Club nykyisellä Nordic Crownilla, 2023.
Sky Club nykyisellä Nordic Crownilla, 2023.

Tilajako kansittain

Alkuperäinen tilajako

Amorella (1988)
Isabella (1989)
Frans Suell (1992)
Thomas Mann (1994)
11
Hyttejä
Hyttejä, commodore lounge
10
Konferenssitilat
-||-
-||-
-||-
9
Disko
-||-
-||-
-||-
8
Ravintolat, yökerho
-||-
-||-
-||-
7
Info, myymälät, kahvila, hyttejä
-||-
Info, myymälät, hyttejä
-||-
6
Hyttejä, saunaosasto
-||-
-||-
-||-
5
Henkilöautokansi, hyttejä
-||-
Hyttejä
-||-
4
Autokannen “hattuhylly”
-||-
-||-
-||-
3
Autokansi
-||-
-||-
-||-
2
C-hyttejä
-||-
-||-
-||-

Nykyinen tilajako

Muutokset alkuperäisestä on korostettu.
Mega Victoria
Isabelle X (2020*)
Gabriella
Nordic Crown
11
Sky bar, konferenssitilat
Hyttejä
Hyttejä, commodore lounge
10
Konferenssitilat
Konferenssitilat
-||-
-||-
9
Baari
Disko
Musiikkibaari
Disko
8
Ravintolat, yökerho
-||-
-||-
-||-
7
Info, myymälät, kahvila, hiljainen alue, hyttejä
-||-
Info, myymälät, hyttejä
-||-
6
Hyttejä, saunaosasto
-||-
-||-
-||-
5
Henkilöautokansi, hyttejä
Henkilöautokansi, hyttejä
Hyttejä
-||-
4
Autokannen “hattuhylly”
-||-
-||-
-||-
3
Autokansi
-||-
-||-
-||-
2
C-hyttejä
-||-
-||-
-||-
* Isabelle X on viimeksi ollut liikenteessä vuonna 2020.

4. Itämeren hyödyllisimmät laivat

Kaikki neljä Splitin sisarusta ovat jääneet miljoonille matkustajille mieleen. Miksi nämä sotaisasta Jugoslaviasta ja myöhemmästä Kroatiasta tilatut alukset ovat niin erinomaiset?

Hyvä kompromissi

Splitin sisaruksia on nähty monenlaisilla reiteillä:
  • Mega Victoria oli lähes 36 vuotta Turku–Tukholma-linjalla. Nyt se liikennöi Välimerellä Corsica Ferries Sardinia Ferriesin laivastossa ainakin reiteillä Bastia–Livorno ja Bastia–Savona.
  • Isabelle X kulki Viking Linen laivastossa niin ikään Turku–Tukholma-reitillä mutta etenkin 1990-luvulla Helsinki–Tukholma- ja Helsinki–Tallinna-reiteillä. Tallinkin laivastossa se on ollut vakituisesti Riika-Tukholma-reitillä sekä väliaikaisesti rahtipainotteisella Paldiski–Kapellskär-reitillä.
  • Gabriella on ollut uransa alkuvaiheessa Euroway-liikenteessä, sittemmin Turun ja Tukholman välillä, ja Viking Linen laivastossa se on kotiutunut Helsinki–Tukholma-linjalle, joskin se kesäisin ajaa myös päivisin Helsingistä Tallinnaan.
  • Nordic Crown on kulkenut koko ikänsä Oslo–Kööpenhamina-reitillä.
Vaikka alukset ovat keskenään samankaltaiset, niistä on moneksi. Monikäyttöisyys onkin osoittautunut Splitin sisarusten erityiseksi vahvuudeksi. Splitin sisarukset ovat juuri sopivan kokoisia monelle reitille, ja autokannella on tarvittava tila myös rahdin kuljettamiseen.

Tehosuhde

Alusten koneteho on erinomainen suhteessa niiden kokoon. Esimerkiksi Gabriellan konetehon suhde bruttovetoisuuteen on 0,67, kun taas esimerkiksi Galaxy I:llä se on vain 0,54. Tämä tarkoittaa sitä, että Splitin sisaruksia voidaan ainakin välillä käyttää reiteillä, joilla käytetään tavallisesti pika-aluksia, kuten Helsinki–Tallinna-reitillä.

Jalat maassa

Splitin sisarukset eivät ole missään vaiheessa olleet maailman suurimpia tai hienoimpia. Kuitenkin ne ovat pitäneet pintansa hienompien alusten tullessa ja mennessä.
Tunnetuin tapaus lienee, kun Viking Linen toinen osakasvarustamo Slite joutui konkurssiin vuonna 1993, kun se ei kyennyt rahoittamaan tilaamaansa Europaa. Varustamon kaksi muuta lippulaivaa Athena ja Kalypso olivat asteen SF Linen Amorellaa ja Isabellaa kalliimpia ja hienompia, mutta ne menetettiin, kun varustamon velkainen todellisuus tuli vastaan.
Koronaviruspandemian aikana huomattiin, että erityisesti Viking Line oli vetänyt pidemmän korren. Samalla kun Tallink Silja makuutti 2000-luvulla valmistuineita aluksiaan, joille ei riittänyt matkustajia, Viking Line pystyi pitämään pandemian aikana suuremman osan aluksistaan käytössä. Pandemian jälkeen risteilyjen suosio on jatkanut laskuaan, ja esimerkiksi niin Finnlinesin Finncanopus ja Finnsirius kuin Viking Linen oma Viking Glory on suunniteltu selkeästi reittimatkustusta painottaen – sellaista matkustusta, joka myös Splitin sisaruksilla on mahdollista.
Amorella oli pitkälti käytössä koronaviruspandemian aikana – välillä sekin jäi pois liikenteestä karilleajon takia vuonna 2020. Tuuraajana toimi korjaustöiden aikana sisaralus Gabriella.
Amorella oli pitkälti käytössä koronaviruspandemian aikana – välillä sekin jäi pois liikenteestä karilleajon takia vuonna 2020. Tuuraajana toimi korjaustöiden aikana sisaralus Gabriella.

5. Aivan lopuksi

Splitin sisarukset ovat tulleet ikään, jossa laivat jaetaan jyviin ja akanoihin. Suurin huolen aihe on Isabelle X, joka ei ole koskaan palannut säännölliseen liikenteeseen koronaviruspandemian jälkeen, vaan se on toiminut majoituslaivana ensin rahdattuna Bridgemansille ja lopulta Bridgemansin omistuksessa. Myös Mega Victoria on aluksista ensimmäisenä siirtynyt Välimerelle, josta vanhat alukset harvemmin palaavat.
Muuten sisarukset ovat selvinneet melkein 40 vuoden iästään kunnialla. Jää nähtäväksi, mitä alusten seuraavat vaiheet ovat. Viking Line on alustavasti esittänyt Helsinki–Tukholma-linjan alusten uusimista, tosin sen huomio on nyt Helsinki–Tallinna-linjan sähkölaivaprojektissa.
Oliver Watson

Liite 1: aikajana

Aikajana