Roger
Roger

Roger

Nimet
logo
Alkanut
logo
Päättynyt
logo
Teksti
logo
Tyyppi
1980-09
Bore I
nimi
1983-10-04
Skandia
nimi
1983-10-12
Stena Baltica
nimi
1996
Ilyich
nimi
1997-05
Anastasia V
nimi
1997-10
Windward Pride
nimi
2007-03
Baltic Kristina
nimi
2007-06
Atlas 1
nimi
2007-11
Badis
nimi
2013-04
Rigel
nimi
2021-04
Rigel I
nimi
2021-10
Roger
nimi
Varustamot
logo
Alkanut
logo
Päättynyt
logo
Varustamo
logo
Tyyppi
1983-10-04
brändi
1980-07
omistus
1980-10-04
omistus
1983-06
rahtaus
1983-10-12
omistus
1996-08
omistus
1997-10
omistus
2000-12
rahtaus
2002-11
rahtaus
2005-12
omistus
2007-09
rahtaus
Sisaralukset
logo
Sisarukset
logo
Alusluokka
Reitit
logo
Alkanut
logo
Päättynyt
logo
Reitti
logo
Varustamo
logo
Tyyppi
1983-06
väliaikainen reitti
1995-03
pääasiallinen reitti
1995-12
pääasiallinen reitti
2000-12
pääasiallinen reitti
2002-10
pääasiallinen reitti
2005-10
pääasiallinen reitti
2020
pääasiallinen reitti
 
page icon

Tietoa aluksesta

Roger (ent. Bore I) oli matkustaja-autolautta, joka ensimmäiset kymmenen vuottaan liikennöi Silja Linen Turun-reitillä. Vuodet 1984–1996 alus liikennöi Tukholmasta Leningradiin, minkä jälkeen se myytiin Estlinelle. Se lähti Itämereltä Välimerelle vuonna 2007, ja vuonna 2021 se romutettiin Intian Alangissa.

Silja Line (1973–1983)

Bore I:n oli tilannut Silja Linen osakkaiden yhteinen Siljavarustamo. Vuonna 1970 yhteisyritys muutettiin markkinointiyhtiöksi, ja sen laivat jaettiin osakkaiden kesken. Wärtsilän Hietalahden telakalla rakenteilla ollut luovutettiin alus siirrettiin Bore-varustamolle.
Uudisrakennus luovutettiin Borelle maaliskuussa 1973. Alus kastettiin Bore I:ksi asetettiin Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille.
Vuonna 1980 Bore jätti Silja Linen. Bore I myytiin Effoalle, joka nimesi aluksen Skandiaksi ja vaihtoi sen kotisatamaksi Helsingin. Alus kuitenkin jatkoi Silja Linen Turun-reitillä, kunnes se makuutettiin vuoden 1982 lopussa.
Keväällä 1983 Skandia oli rahdattuna norjalaisen Larvik-Frederikshavnferjenin liikenteeseen. Skandia palasi Silja Linen Turun-reitille kesäksi 1983.

Stena Line (1983)

Keväällä 1983 Effoa ja Stena olivat solmineet esisopimuksen, jonka mukaan Effoa myisi Skandian Stenalle saman vuoden syksynä. Kauppa toteutui lokakuun alussa.
Stena Line toi aluksen Göteborgiin telakoitavaksi ja nimesi sen Stena Balticaksi. Alusta ei kuitenkaan telakoitu eikä otettu käyttöön, vaan se myytiin Neuvostoliiton Baltic Sea Shipping Companylle. Alus ehti olla Stenan omistuksessa noin viikon.

Venäjän-laivana (1983–1997)

Baltic Sea Shipping Company uudisti aluksen Göteborgin Cityvarvetilla. Muun muassa etummainen korsteeni poistettiin, ja kylkiin maalattiin teksti Leningrad–Stockholm. Alus nimettiin Iljitšiksi ja asetettiin keväällä 1984 Tukholma–Leningrad-liikenteeseen. Liikennettä markkinoitiin ScanSov Line -nimellä.
Iljitš jatkoi liikennettä Leningradista Tukholmaan ja Nynäshamniin Neuvostoliiton hajottuakin, mutta varustamon nimi ja omistus muuttuivat. Vuonna 1991 Iljitšin liikenteestä alkoi vastata Baltic Line, joka oli Silja Linen omistajan EffJohnin tytäryhtiö.
Vuonna 1996 Iljitš makuutettiin varustamon taloudellisten vaikeuksien vuoksi Tukholman Frihamneniin, ja se myytiin huutokaupassa uudelle ScanSov Transport-yhtiölle. Uusi omistaja nimesi aluksen Anastasia V:ksi, liputti sen Kyprokselle ja vei Turun korjaustelakalle uudistettavaksi. Alus kuitenkin jäi Turkuun, koska varustamolla oli maksamattomia laskuja telakalle.

Karibialla (1997)

Toukokuussa 1997 Anastasia V myytiin Karibialle Windward Linesille, joka nimesi aluksen Windward Prideksi ja asetti sen Karibian saarten väliseen risteilyliikenteeseen. Karibian-liikenne kesti kuitenkin vain noin kuukauden, minkä jälkeen alus vuokrattiin Estonian Shipping Companylle (ESCO) Estlinen liikenteeseen.

Virossa ja Latviassa (1997–2007)

Alus aloitti Estlinen Tukholma–Tallinna-liikenteessä lokakuussa 1997 Baltic Kristina -nimisenä. Baltic Kristina jatkoi Estlinen liikenteessä vuoden 2000 loppuun saakka, jolloin Estline lopetti toimintansa. Baltic Kristinan rahtaus siirrettiin Tallinkille, joka asetti aluksen Paldiski–Kapellskär-reitilleen.
Vuonna 2002 Baltic Kristina myytiin uudelle Rigas Juras Linija -varustamolle joka aloitti Riga Sea Line -brändin alla liikenteen Riiasta Tukholmaan joulukuussa 2002. Liikenne loppui taloudellisten vaikeuksien vuoksi lokakuussa 2005, minkä jälkeen alus myytiin Freeport of Riga -yhtiölle ja makuutettiin Riikaan.

Välimerellä (2007–2021)

Riikaan makuutetulle Baltic Kristinalle etsittiin pitkään ostajaa, ja helmikuussa 2007 saksalainen Euro7 Fernseh. & Marketing -niminen yhtiö osti sen 1,1 miljoonalla eurolla. Alus nimettiin Atlas 1:ksi ja liputettiin Panamaan. Kesäkuusta syyskuuhun 2007 Atlas 1 oli rahdattuna Comarit-varustamon Marokon ja Espanjan väliseen liikenteeseen Badis-nimisenä.
Lokakuussa 2007 Atlas 1 myytiin Kreikkaan Ventouris Ferries -varustamolle. Alus sai uuden nimen Rigel, ja aloitti joulukuussa 2007 liikenteen Bari–Durres-reitillä. Vuuonna 2013 nimi vaihdettiin Rigel I:ksi. Alus jatkoi Bari–Durres-reitillä ja liikennöi lisäksi Barista Igoumenitsaan.
Koronapandemian vuoksi Rigel I:n liikenne lopetettiin vuonna 2020. Elokuussa 2021 alus myytiin romutettavaksi. Romuttajat nimesivät aluksen Rogeriksi, liputtivat sen Komoreille ja ajoivat sen Intian Alangiin.