Nimet
Alkanut
Päättynyt
Teksti
Tyyppi
Huomioita
Varustamot
Alkanut
Päättynyt
Varustamo
Tyyppi
Huomioita
Kotisatamat
Alkanut
Satama
Maa
Huomioita
Sisaralukset
Sisarukset
Alusluokka
Reitit
Alkanut
Päättynyt
Reitti
Varustamo
Tyyppi
Huomioita
Tietoa aluksesta
Kapella oli Viking Linen ensimmäinen moderni uudisrakennus, ja se aloitti Viking Linen 1960-luvun lopulla alkaneen laajentumisohjelman. Se liikennöi vielä ensimmäisenä kesänään Paraisista Maarianhaminan kautta Kapellskäriin, mutta heti seuraavana syksynä Viking Line vaihtoi Suomen-pään lähtösatamansa Naantaliksi, josta Viking Linen alukset kulkivat aina vuoteen 1993 asti. Tällöin merimatka piteni, mutta satama sijaitsi parempien tieyhteyksien päässä.
Vuonna 1979 Kapella myytiin kreikkalaiselle Chios Shippingille. Nissos Chios -nimen saanut alus kulki Pireuksesta Hiokselle ja Lesbokselle, kunnes syyskuussa 1994 aluksen koneet rikkoutuivat ja alus hylättiin. 2.6.2006, 12 vuotta myöhemmin, alus saapui Aliagaan romutettavaksi.
Viking Linen toinen sukupolvi: laajentumisohjelma (1967–1976)
Viking Linen osakasvarustamot SF Line, Slite ja Sally laajensivat toimintaansa 1960-luvun lopulta alkaen. Uudet alukset suunniteltiin kilpailukykyisiksi Silja Linen kanssa. Laajentumisohjelman aikana rakennettiin runsaasti uudisrakennuksia:
- Kapella (1967, SF Line)
- Apollo (1970, Slite)
- Marella (1970, SF Line)
- Viking 1 (1970, Sally)
- Viking 3 (1972, Sally)
- Diana (1972, Slite)
- Viking 4 (1973, Sally)
- Aurella (1973, SF Line)
- Viking 5 (1974, Sally)
Vuonna 1979 valmistunut Turella aloitti Viking Linen alusten kolmannen sukupolven, jonka painopisteenä olivat entistä suuremmin risteilyt.
Tilaaminen ja rakentaminen
Kapella rakennettiin kroatialaisella Titovo Brodogradiliste -telakalla jugoslavialaisen varustamon jo tilaaman mutta peruneen aluksen perustuksille. Laivanalku muokattiin Ålandsfärjanin toiveiden mukaiseksi. Telakka ei ollut koskaan ennen rakentanut yhtä suurta matkustaja-autolauttaa, ja siksi työ oli telakalle haasteellinen. Lopulta SF Line kutsui telakan johdon Maarianhaminaan, josta lähdettiin yhdessä tutustumaan erääseen Silja Linen laivaan. Tällöin telakka ymmärsi, miten haastavissa olosuhteissa Itämeren autolautat kulkevat.
Kapella laskettiin vesille 11.9.1966, ja sen kastoi Viking Linen perustajan ja silloisen toimitusjohtajan vaimo Ellen Eklund. Vesillelasku epäonnistui, sillä alus juuttui rakennusalustalle. Tämän ajatellaan tuovan alukselle huonoa onnea. Aluksen elinkaareen mahtuikin monta onnettomuutta. Jo rakentamisen loppuvaiheessa aluksen autokannen “hattuhylly” romahti, ja vahinkoa korjattiin aluksen koko ensimmäisen kesän ajan.
Alus lähti huomattavan myöhässä Kraljevicasta 11.4. ja saapui Malmön Kockums-telakalle 21.4., jossa se varusteltiin liikennettä varten. Viikkoa myöhemmin alus lähti ensimmäiselle matkalleen Maarianhaminasta.
Lähtölaukaus Viking Linelle
Ålandsfärjania, Sliteä ja Sallya yhdistävä Viking Linen -markkinointiyhtiö perustettiin samaan aikaan Kapellan kanssa, ja sen ensimmäinen tehtävä oli Kapellan markkinointi. Alus oli suunnannäyttäjä monissa käytännöissä, jotka edelleen ovat määräävä osa Viking Linen identiteettiä.
Nimiperinne
Alus luovutettiin vuonna 1967 Ålandsfärjan-osakasvarustamolle, joka vuonna 1969 vaihtoi nimensä SF Lineksi. Alus aloitti SF Linen pitkäaikaisen perinteen, jossa alukset nimettiin ella-päätteisesti. Viimeinen tämän käytännön mukaisesti nimetty alus oli Gabriella vuonna 1997.
Etuajo-oikeustunnus korsteenissa
Kapellaa alettiin suunnitella vuonna 1964. Samana vuonna SF Linen perustajan Gunnar Eklundin poika Nils-Erik opetteli liikennemerkkejä autokoulua varten. Hän keksi etuajo-oikeusmerkistä ja V-kirjaimesta koostuvan Viking Linen korsteenitunnuksen, joka on käytössä tänäkin päivänä. Kapella oli ensimmäinen laiva, johon tämä tunnus laitettiin. Logo kuvastaa Paraisten ja Kapellskärin välistä reittiä pääreittinä Suomen ja Ruotsin välillä. Logosta ei maksettu palkkioita, tosin Nils-Erik Eklund nousi myöhemmin Viking Linen toimitusjohtajaksi.
Yhteinen väritys ja logotyyppi
Samalla Viking Linen eri osakasvarustamojen laivojen väritykset yhdenmukaistettiin. Väriksi valikoitui Apollossa (1964) käytetty punaisen sävy, ja kylkeen maalattiin ensimmäistä kertaa kansainväliseltä kuulostava teksti: “Viking Line”. Titovo-telakka oli tässä vaiheessa jo tilannut valkoisen värin, johon Kapella oli alun perin pitänyt maalata. Maalitehdas International kuitenkin lahjoitti telakalle punaisen värin sillä ehdolla, että se jatkossa toimittaisi kaikki varustamon tarvitsevat maalit etukäteen sovitulla alennuksella.
Osakasvarustamot vielä erotti muutamasta yksityiskohdasta: keulassa käytettiin omaa varustamomerkkiä, joka oli SF Linen tapauksessa Suomen ajoneuvojen kansallistunnuksen tapainen SF-teksti valkoisen soikion sisällä.
Onnettomuudet
Nissos Chioksen onnettomuudet
Alkanut
Teksti
Alus
Kapella törmäsi Viking 2:een Maarianhaminan satamassa. Viking 2 kaatui kohti laituria ja vaurioitui perusteellisesti.
Aurella (myöh. Ancier) ajoi matalikolle Ahvenanmaan saaristossa. Kapella (myöh. Nissos Chios) nouti matkustajat ja yritti myös kaksi päivää myöhemmin vetää Aurellan pois karilta. 24.9. myös Marella (myöh. Sochi Express) yritti irrottaa Aurellaa karilta. Lopulta Aurella pääsi omin voimin pois vasta 8.10., ja se palasi liikenteeseen 3.11.1973.
Diana (myöh. Rahal) ajoi karille Maarianhaminan edustalla. Matkustajat siirrettiin Kapellaa (myöh. Nissos Chios)




